Kirkolliselämä
Korpiselän ortodoksinen seurakunta kuului Karjalan hiippakunnan kolmanteen valvontapiiriin. Seurakuntaan kuului Korpiselän kylien lisäksi Soanlahden Harsuvaaran, Havuvaaran ja Kuikan kylät. Seurakuntaan kuului vuonna 1938 noin 2 200 henkilöä.
Korpiselän luterilainen rukoushuonekunta kuului Soanlahden seurakuntaan, joka kuului Viipurin hiippakunnan Sortavalan rovastikuntaan. Enimmillään luterilaisia oli noin 1 300 henkilöä.
Ortodoksisen seurakunnan perustaminen
Korpiselkä kuului keskiajalla Sortavalan ortodoksiseen emäseurakuntaan ja 1500-luvun lopulta lähtien Suojärven seurakuntaan. Korpiselästä perustettiin Suojärven alainen kappeliseurakunta vuonna 1799. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1815.
Ortodoksiset kirkot ja tsasounat
Korpiselän kylässä sijaitsi aluksi tsasouna. Sen viereen valmistui 1766 ensimmäinen kirkko. Kirkon käytyä pieneksi päätettiin rakentaa uusi kirkko, jota päästiin rakentamaan nopeasti, kun kauppiaspariskunta Saveli ja Maria Koivunen lahjoittivat kirkon rakentamiseen noin puolet rakentamiskustannuksista. Kirkon suunnitteli arkkitehti V. I. Barankejeff, rakennustöitä valvoi J. V. Mäkinen. Vanhan kirkon viereen kohonnut kirkko valmistui vuonna 1898, ja saman vuoden lokakuussa arkkipiispa Anton vihki sen. Kirkko pyhitettiin edeltäjänsä tavoin Pyhälle Nikolaokselle. Vuonna 1903 vanha kirkko purettiin ja siirrettiin Ägläjärven kylään. Siellä kirkko pyhitettiin pyhille apostoleille Pietarille ja Paavalille. Korpiselän muita pyhäkköjä olivat Ägläjärven vanha ja uusi tsasouna sekä Tolvajärven, Kokkarin ja Tsokin tsasounat.









Luterilainen rukoushuonekunta
Luterilaista väestöä alkoi muuttaa Korpiselkään vasta 1600-luvulla. Heitä varten perustettiin vuonna 1851 saarnaajan virka, jonka haltija vastasi myös Salmin, Suojärven ja Suistamon luterilaisten sielunhoidosta. Soanlahden kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1855, jolloin siihen liitettiin myös Korpiselkä. Soanlahden saarnaajan vastuulle tuli Suojärven, Salmin, Suistamon, Korpiselän ja Soanlahden pitäjät.
Korpiselän rukoushuonekunta perustettiin vuonna 1885, jolloin Soanlahden kappeliseurakunnasta tuli itsenäinen seurakunta. Korpiselän luterilainen kirkko rakennettiin kirkonkylälle valtion varoin vuonna 1890. Siinä ei ollut kellotornia, kelloja eikä urkuja. Alttaritaulun aiheena oli Kristuksen kirkastuminen, ja sen oli maalannut vuonna 1911 korpiselkäläinen taiteilija (myöh. taidehistorian professori) Onni Okkonen. Kirkon vihki Porvoon piispa Carl Henrik Alopaeus.


Kirkkoa suunniteltiin laajennettavaksi siten, että eteisen paikalle rakennettaisiin kellotorni ja kirkkosaliin rakennettaisiin lehteri urkuja varten. Laajennukset suunnitteli H.J. Pesonen vuosina 1926-1929, mutta opetusministeriö vahvisti piirustukset vasta vuonna 1938. Rakennustöitä ei ehditty koskaan aloittaa.
Korpiselkään perustettiin Soanlahden seurakunnan kirkkoherran apulaisen virka vuonna 1908, mutta hakijoita ei ilmaantunut, vaikka virka oli toistuvasti auki. Vuonna 1909 virkaan määrättiin Räisälän kappalaisen viran armovuoden saarnaaja W. O. Aarnio. Omat kirkonkirjat Korpiselän rukoushuonekunta sai vuonna 1909.