{"id":617,"date":"2022-06-08T18:45:24","date_gmt":"2022-06-08T16:45:24","guid":{"rendered":"https:\/\/korpiselka.fi\/?page_id=617"},"modified":"2022-06-08T18:45:25","modified_gmt":"2022-06-08T16:45:25","slug":"talvi-ja-jatkosota","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/korpiselka.fi\/?page_id=617","title":{"rendered":"TALVI- JA JATKOSOTA"},"content":{"rendered":"\n

Talvisota Korpisel\u00e4ss\u00e4 1939-1940<\/p>\n\n\n\n

Neuvostoliitto aloitti sodan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Suomeen 30.11.1939 Suomenlahdelta J\u00e4\u00e4merelle ulottuvalla rintamalinjalla. Stalin uskoi talvisodan kest\u00e4v\u00e4n 12 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja Neuvostoliiton valloittavan Suomen nopeasti.<\/p>\n\n\n\n

Puna-armeijan 139. divisioona tuli Laatokan Karjalassa 30. marraskuuta rajan yli Suoj\u00e4rven pit\u00e4j\u00e4n keskikohdalta. Divisioonan 15 000 miest\u00e4 vastassa oli vain kaksi vajaata suomalaispatal\u00adjoonaa, yhteens\u00e4 noin 1 000 miest\u00e4. Vihollisen miesylivoima oli siis 15-kertainen ja j\u00e4re\u00e4n aseistuksen ylivoima viel\u00e4 suurempi. Heill\u00e4 oli aseistuksena muun muassa 154 panssarivaunua, kun suomalaisjoukoilla niit\u00e4 ei ollut yht\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Puna-armeijan mukaan Joensuu\u2013Sortavala tuli saavuttaa kymmeness\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 tuhoamalla linjan it\u00e4puolella olevat suomalaisjoukot. Sen j\u00e4l\u00adkeen oli jatkettava Karjalankannaksella taistelevien suomalaisten jouk\u00adkojen selk\u00e4\u00e4n. Vihollisen puolella todettiin sotatoimien ensimm\u00e4isin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 su\u00adjuvan suunnitelmien mukaan. Puna-armeijan joukot saavuttivat Kor\u00adpisel\u00e4ss\u00e4 Tolvaj\u00e4rven it\u00e4rannan 7. joulukuuta edetty\u00e4\u00e4n kahdeksassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 rajalta noin 70 kilometri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mannerheimin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 6. joulukuuta 1939 eversti Paavo Talvela sai teht\u00e4v\u00e4kseen ottaa vastuun Ilomantsi-Tolva\u00adj\u00e4rvi-suunnan puolustuksesta. Ryhm\u00e4 Talvelan teht\u00e4v\u00e4 oli ly\u00f6d\u00e4 Ilo\u00admantsin ja Korpisel\u00e4n suuntaan etenev\u00e4t viholliset. Tolvaj\u00e4rven suun\u00adnalle muodostettiin everstiluutnantti Aaro Pajarin komentama Osasto P. Talvelan komentopaikka perustettiin V\u00e4rtsil\u00e4\u00e4n, josta k\u00e4sin h\u00e4n johti Tolvaj\u00e4rven ja Ilomantsin suunnan taisteluja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Tolvaj\u00e4rvi 12.12.1939<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Talvisodan ensimm\u00e4inen torjuntavoitto Tolvaj\u00e4rvell\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomalaiset saavuttivat 12. joulukuuta 1939 Tolvaj\u00e4rvell\u00e4 sodan ensimm\u00e4isen torjuntavoiton ylivoimaista vihollista vastaan. Eversti Talvelan suunnitelmana oli tuhota Tolvaj\u00e4rven j\u00e4rvikapeikkoalueella oleva vihollisdivisioona vastahy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4, joka alkaisi aamuh\u00e4m\u00e4riss\u00e4. Samana aamuna my\u00f6s vihollinen oli valmistautunut hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta se odotti ilmavoimien tukea, jota ei kuitenkaan lupauksista huolimatta tullut. Vihollisen hy\u00f6kk\u00e4ys viiv\u00e4styi, ja se oli Tolvaj\u00e4rven taistelun k\u00e4\u00e4nnekohta. Aloite oli siirtynyt Pajarille. Alkoi yksi so\u00addan rajuimmista taisteluista.<\/p>\n\n\n\n

Tolvaj\u00e4rven harjulla oleva matkailumaja vallattiin ankarissa taisteluissa iltap\u00e4iv\u00e4n lopulla, jolloin pataljoonan p\u00e4\u00e4osat olivat jo edenneet har\u00adjun toiseen p\u00e4\u00e4h\u00e4n Kivisalmen tuntumaan. Menetetty\u00e4\u00e4n matkailumajan maaston vihollisen koko rintama ro\u00admahti. Vihollinen per\u00e4\u00e4ntyi raskaita tappioita k\u00e4rsien it\u00e4\u00e4n. V\u00e4symyk\u00adsest\u00e4 huolimatta Pajarin pataljoonat jatkoivat seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 etenemist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tolvaj\u00e4rven j\u00e4lkeen Ristisalmella 14.\u201315.12. k\u00e4ytiin rajut taistelut. \u00c4gl\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 vihollinen puolustautui todella sitke\u00e4sti. Iltaan menness\u00e4 22.12. \u00c4gl\u00e4j\u00e4rven kyl\u00e4 oli lopul\u00adlisesti vallattu.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4gl\u00e4j\u00e4rvelt\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset joutuivat per\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n Suoj\u00e4rven Aittojoelle, miss\u00e4 k\u00e4ytiin kovia torjuntataisteluja rauhan tuloon asti. Taistelut p\u00e4\u00e4t\u00adtyiv\u00e4t 13.3.1940 Moskovassa tehtyyn rauhansopimukseen, jossa uuden rajan m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin kulkevan Korpisel\u00e4n kirkonkyl\u00e4n l\u00e4nsipuolella.<\/p>\n\n\n\n

Suomi joutui luovuttamaan noin 12 prosenttia pinta-alastaan ja lis\u00e4ksi vuokraa\u00admaan Neuvostoliitolle Hankoniemen 30 vuodeksi. Luovutettaviin alueisiin kuului my\u00f6s suuria sellaisia alueita, joita puna-armeijan joukot eiv\u00e4t olleet taisteluissa valloittaneet. Luovutettujen alueiden v\u00e4est\u00f6 eli noin 420 000 henkil\u00f6\u00e4 sijoitettiin j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neeseen Suomeen.<\/p>\n\n\n\n

Jatkosota Korpisel\u00e4ss\u00e4 v. 1941<\/strong>\u2013<\/strong>1944<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Laatokan Karjalan takaisinvaltauksessa t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 oli annettu Korpisel\u00e4n kohdalla hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4lle VI Karjalan Armeijakunnan viidennelle divi\u00adsioonalle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Jalkav\u00e4en hy\u00f6kk\u00e4ys Korpisel\u00e4n alueella alkoi 10.7.1941 kirkonkyl\u00e4n pohjoispuolelta Syrj\u00e4vaarasta puoleny\u00f6n j\u00e4lkeen tavoitteena Ristinkankaan tiehaaran maaston valtaaminen. Voimakas tykist\u00f6n tulivalmistelu edelsi hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Hy\u00f6kk\u00e4ys pys\u00e4htyi vihollisen vahvasti varustamaan puolustuslinjaan mutta jatkui tykist\u00f6n tukemana. Aamuy\u00f6ll\u00e4 saavutettiin Ristikankaan ja Korpisel\u00e4n v\u00e4linen maantie. Ristikankaalla vihollinen oli tiukasti asemissa ja torjui suomalaisten hy\u00f6kk\u00e4yksen. Vahvasti miinoitettu Ristikankaan maasto ja tienhaara vallattiin tykist\u00f6keskityksen j\u00e4lkeen samana iltana. Vihollinen vet\u00e4ytyi Kolosenj\u00e4rveen laskevan puron it\u00e4puolelle ja asettui samalla puolustukseen.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4hy\u00f6kk\u00e4ys Korpiselk\u00e4\u00e4n alkoi 10. hein\u00e4kuuta kello 15.00. Viides divi\u00adsioona hy\u00f6kk\u00e4si tykist\u00f6n tukemana l\u00e4nnest\u00e4, pohjoisesta ja koillisesta. Tsiipakan suunnasta hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 avusti osa 11. divisioonan joukoista. Ven\u00e4l\u00e4iset olivat linnoittaneet vahvasti rajan, kirkonkyl\u00e4n ja luoteesta kyl\u00e4\u00e4n johtavan tien suunnan. Vihollisen vastarinta pys\u00e4ytti etenemisen. Aamuy\u00f6st\u00e4 11.7. tuhottiin raskaan patteriston suorasuuntauksella vah\u00advat vihollisen puolustusasemat maantien varressa. Aamulla suoritet\u00adtiin yhdeks\u00e4n patteriston tuli-isku, jonka j\u00e4lkeen jalkav\u00e4ki aloitti hy\u00f6k\u00adk\u00e4yksen. Korpisel\u00e4n kirkonkyl\u00e4 vallattiin aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ristikankaan tienhaaran valtauksen j\u00e4lkeen hy\u00f6kk\u00e4ys jatkui varhain aa\u00admulla 11.7. Tolvaj\u00e4rven suuntaan. Per\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 vihollinen teki paikoin tiukkaa vastarintaa. Tsokista vihollinen per\u00e4\u00e4ntyi ja poltti kyl\u00e4n. Kok\u00adkarin m\u00e4ell\u00e4 se asettui voimakkaaseen vastarintaan tykist\u00f6n tukemana ja pys\u00e4ytti joukkojen etenemisen. Tykist\u00f6n ja kranaatinheittimien tuli-iskun j\u00e4lkeen suomalaiset valtasivat rynn\u00e4k\u00f6ll\u00e4 Kokkarin kyl\u00e4n y\u00f6ll\u00e4 12.7. ja jatkoivat it\u00e4\u00e4n Tolvaj\u00e4rvelle ja etel\u00e4\u00e4n Lehmivaaran kautta Suistamon suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaiset valtasivat Tolvaj\u00e4rven kyl\u00e4n 12.7. iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, Ristisalmi saavutettiin 15.7. Suomalaisten l\u00e4hestyess\u00e4 salmea vihollinen r\u00e4j\u00e4ytti Ristisalmen yli johtavan sillan. Punasotilaat olivat rakentaneet salmen it\u00e4rannalle vahvat puolustusasemat ja pys\u00e4yttiv\u00e4t suomalaisten hy\u00f6k\u00adk\u00e4yksen.<\/p>\n\n\n\n

Ristisalmelta hy\u00f6kk\u00e4ys suuntautui Yl\u00e4j\u00e4rvelle, joka vallattiin 18.7. Eteneminen jatkui kohti \u00c4gl\u00e4j\u00e4rve\u00e4. Vihollisen vahvat asemat Kitil\u00e4n\u00adsel\u00e4ss\u00e4 ja R\u00e4\u00e4pyrannankankaalla pys\u00e4yttiv\u00e4t suomalaisten etenemisen. Ristisalmella yritettiin murtaa vihollisen puolustus saksalaisten tuella 20.-21.7. ja 27.7., mutta molemmat hy\u00f6kk\u00e4ykset ep\u00e4onnistuivat.<\/p>\n\n\n\n

Ratkaiseva hy\u00f6kk\u00e4ys Ristisalmen \u2013 \u00c4gl\u00e4j\u00e4rven valtaamiseksi alkoi 3.8.1941 aamulla. Ristisalmen puolustus murtui, kun suomalaisten joukot tunkeu\u00adtuivat pohjoisesta Tolvaj\u00e4rvi \u2013 \u00c4gl\u00e4j\u00e4rvi \u2011tielle Hietaj\u00e4rven maastossa vihollisen selustaan. Samaan aikaan suomalais-saksalaiset joukot hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Yl\u00e4j\u00e4rvelt\u00e4 Kitil\u00e4nsel\u00e4n kyl\u00e4\u00e4n. Kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin joukot valtasivat \u00c4gl\u00e4j\u00e4rven. Suoj\u00e4rven Aittojoki saavutettiin 6.8.1941, ja sielt\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ys jatkui kohti vanhaa valtakunnanrajaa.<\/p>\n\n\n\n

Kun ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mannerheimin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4yksen tavoitteet ja edulliset puolustusasemat oli saavutettu joulukuun loppupuolella 1941, ryhmittyi armeija puolustukseen. Alkoi asemasotavaihe, joka kes\u00adti kaksi ja puoli vuotta.<\/p>\n\n\n\n

Taistelut Tolvaj\u00e4rven <\/strong>\u2013<\/strong> \u00c4gl\u00e4j\u00e4rven alueella 21.7.- 4.9.1944<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Neuvostoliitto aloitti suurhy\u00f6kk\u00e4yksen Suomen valtaamiseksi Karjalankannakselta 9. p\u00e4iv\u00e4 kes\u00e4kuuta 1944. Suomalaisten joukkojen vet\u00e4y\u00adtyminen It\u00e4-Karjalasta alkoi 21.6.1944. Hein\u00e4kuun puoleenv\u00e4liin men\u00adness\u00e4 taisteluja k\u00e4ytiin jo Suoj\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Neuvostojoukkojen uhatessa suomalaisten puolustusta Tolvaj\u00e4rven suunnassa 1. divisioona sai k\u00e4skyn 19.7. vet\u00e4yty\u00e4 Aittojoelta ja aset\u00adtua puolustukseen linjalle S\u00e4rkij\u00e4rvi \u2013 \u00c4gl\u00e4j\u00e4rvi \u2013 Luglaj\u00e4rvi. Vihollinen aloitti 21.7. hy\u00f6kk\u00e4ykset suomalaisten asemia vastaan ilma\u00advoimien ja tykist\u00f6n tukemana. Suomalaiset joutuivat per\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n asemistaan Tolvaj\u00e4rven suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Neuvostojoukkojen hy\u00f6kk\u00e4yksen painopiste suuntautui Ala-Tolvaj\u00e4r\u00adven pohjoispuolelle. 1. divisioona sai k\u00e4skyn siirty\u00e4 puolustukseen linjalle Ala-Tolvaj\u00e4rvi \u2013 Jurvaj\u00e4rvi \u2013 Kaarij\u00e4rvi. Erillinen Pataljoona 1 vet\u00e4ytyi Ristisalmelle, jolloin suomalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t salmen yli johta\u00advan sillan.<\/p>\n\n\n\n

Hein\u00e4kuun lopulla tilanne oli siksi uhkaava, ett\u00e4 alueelle tuotiin Karjalankannakselta Yrj\u00f6 Soran johtama 20. prikaati, joka ryhmittyi puolus\u00adtukseen Ala-Tolvaj\u00e4rvi \u2013 Poijasj\u00e4rvi \u2013 Paastoj\u00e4rvi \u2011linjalle.<\/p>\n\n\n\n

29.7. -3.8. neuvostojoukot hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t rajusti suomalaisten puolus\u00adtusasemia vastaan tykist\u00f6n ja ilmavoimien tuella. Kaikki hy\u00f6kk\u00e4yk\u00adset pystyttiin torjumaan. 4.8. alkaen neuvostojoukkojen hy\u00f6kk\u00e4ykset Tolvaj\u00e4rven alueella laantuivat ja taistelut muuttuivat asemasodaksi. Aselepo astui voimaan 4.9.1944.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Suomalaisten asemat 4.9.1944<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jatkosodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 1944 Moskovan v\u00e4lirauhansopimuksella Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen alueiden lis\u00e4ksi Petsamon. Hangon vuokraus vaihdettiin Porkkalan aluee\u00adseen, joka vuokrattiin Neuvostoliitolle 50 vuodeksi. Noin 400 000 ih\u00admist\u00e4 joutui taas j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotinsa ja l\u00e4htem\u00e4\u00e4n muualle Suomeen. Lis\u00e4ksi Suomen oli maksettava 300 miljoonan dollarin sotakorvauk\u00adset kuuden vuoden aikana ja korvattava luovutetulta alueelta viety ja h\u00e4vitetty omaisuus. Vuonna 1948 Stalin pidensi korvausaikaa kahdella vuodella ja alensi korvausm\u00e4\u00e4r\u00e4n 227 miljoonaan dollariin. Todellisuudessa korvausten hinta oli l\u00e4hes kaksinkertainen, 500-600 miljoonaa dollaria. Laskentatavasta riippuen summa vastaa 5\u20136 miljardia eu\u00adroa.<\/p>\n\n\n\n

Kuuden korvausvuoden aikana Suomi toimitti sotakorvaustuotteita Neuvostoliittoon 340 000 junavaunullista. Jos n\u00e4m\u00e4 vaunut olisi asetettu per\u00e4kk\u00e4in, kokonaispituus olisi ollut 3 600 kilometri\u00e4. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman 18. syyskuuta 1952. Suomi oli ainoa maa maailmassa, joka suoritti sille m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt sotakorvaukset. Neuvostoliitto palautti Porkkalan Suomelle 1956.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Talvisota Korpisel\u00e4ss\u00e4 1939-1940 Neuvostoliitto aloitti sodan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Suomeen 30.11.1939 Suomenlahdelta J\u00e4\u00e4merelle ulottuvalla rintamalinjalla. Stalin uskoi talvisodan kest\u00e4v\u00e4n 12 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja Neuvostoliiton valloittavan Suomen nopeasti. Puna-armeijan 139. divisioona tuli Laatokan Karjalassa 30. marraskuuta rajan yli Suoj\u00e4rven pit\u00e4j\u00e4n keskikohdalta. Divisioonan 15 000 miest\u00e4 vastassa oli vain kaksi vajaata suomalaispatal\u00adjoonaa, yhteens\u00e4 noin 1 000 miest\u00e4. Vihollisen miesylivoima oli siis […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/617"}],"collection":[{"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=617"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/617\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":739,"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/617\/revisions\/739"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=617"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}