{"id":516,"date":"2022-04-21T13:23:53","date_gmt":"2022-04-21T11:23:53","guid":{"rendered":"https:\/\/korpiselka.fi\/?page_id=516"},"modified":"2022-06-09T15:21:55","modified_gmt":"2022-06-09T13:21:55","slug":"tynka-korpiselka","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/korpiselka.fi\/?page_id=516","title":{"rendered":"TYNK\u00c4-KORPISELK\u00c4"},"content":{"rendered":"\n

Talvisodan p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt Moskovan rauha astui voimaan 13. maaliskuuta 1940. Korpisel\u00e4n kunnan uuden valtakunnan rajan mukaan 93 prosenttia (1 366,29 km2<\/sup>) koko kunnan pinta-alasta j\u00e4i Neuvostoliiton puolelle. Korpisel\u00e4n kirkonkyl\u00e4 kirkkoineen ja hautausmaineen j\u00e4i uuden rajan it\u00e4puolelle noin kahden kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n rajasta. Suomen puolelle j\u00e4i vain Korpisel\u00e4n l\u00e4ntisin osa 109,81 km2<\/sup>, jota my\u00f6hemmin alettiin kutsua nimell\u00e4 Tynk\u00e4-Korpiselk\u00e4. Alueella on Ruhovaaran, Mannervaaran, Hoilolan, Saaroisten sek\u00e4 Meriinahon ja Saarivaaran kyl\u00e4t tai vain osa niist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Tynk\u00e4-Korpiselk\u00e4<\/em>. Karttapohja Maanmittauslaitoksen karttapalvelut.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tynk\u00e4-Korpiselk\u00e4 j\u00e4i aluksi l\u00e4hes eristyksiin muusta Suomesta, koska Korpisel\u00e4n kirkonkyl\u00e4st\u00e4 Saaroisten, Hoilolan ja Saarivaaran kylien kautta V\u00e4rtsil\u00e4\u00e4n johtavan maantien molemmat p\u00e4\u00e4t j\u00e4iv\u00e4t luovutetulle alueelle, eik\u00e4 alueelta ollut kuin Hoilolasta Tuupovaaran \u00d6ll\u00f6l\u00e4\u00e4n johtanut polku. Ruhovaaran ja Mannervaaran kylist\u00e4 oli tieyhteys Tuupovaaran Luutalahdelle.<\/p>\n\n\n\n

Tynk\u00e4-Korpisel\u00e4n v\u00e4est\u00f6 sai palata kotiinsa huhtikuussa 1940. Saaroisten v\u00e4ki sai odottaa kotiin p\u00e4\u00e4sy\u00e4 kauemmin kuin muut, koska uuden rajan linjaus oli viel\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4 ja puna-armeija miehitti koko kyl\u00e4n. Toukokuussa 1940 suomalaiset sotilaat saivat Saaroisten kyl\u00e4n haltuunsa. Aluksi sinne p\u00e4\u00e4si vain sotilaat, kyl\u00e4l\u00e4isten evakkoaika jatkui Hoilolan puolella. Toukoty\u00f6t j\u00e4iv\u00e4t tekem\u00e4tt\u00e4, ja kyl\u00e4l\u00e4isten ensimm\u00e4inen maatalousty\u00f6 oli perunannosto.<\/p>\n\n\n\n

Mikkelin maalaiskunnassa Otavan asemalla toimiva Korpisel\u00e4n kunnan hoitokunta oli l\u00e4hes ylivoimaisen teht\u00e4v\u00e4n edess\u00e4, koska kotiin pyrki sellaista v\u00e4ke\u00e4, jotka eiv\u00e4t tulleet omin voimin toimeen. Elintarvikkeista oli puute ja karjaa oli liian v\u00e4h\u00e4n. Syyskylv\u00f6j\u00e4 varten piti saada siemenruista sek\u00e4 valopetrolia syksyn ja talven ajalle. Tavaran jakelu oli hankalaa omien kauppojen puuttuessa. Tynk\u00e4-Korpisel\u00e4n v\u00e4ki n. 1200 asukasta joutui ostamaan elintarvikkeensa naapurikunnista. Saarivaaran, Hoilolan sek\u00e4 Saaroisten kylien tieyhteydet olivat poikki muualle Suomeen, mutta Ruhovaaran sek\u00e4 Mannervaaran kylill\u00e4 oli maantieyhteys Tuupovaaran ja Ilomantsin suuntaan. Postin kuljettamien Saarivaaraan ja Hoilolaan oli hankalaa, koska tieyhteydet olivat poikki. Saarivaaraan posti haettiin hevosella Kenraalinkyl\u00e4st\u00e4. Hoilolan ja Saaroisten posti haettiin kantopeliss\u00e4 \u00d6ll\u00f6l\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Valtioneuvoston 9. toukokuuta 1940 antamalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 Suomen puolelle j\u00e4\u00e4nyt Korpisel\u00e4n osa liitettiin Ilomantsin kihlakuntaan ja Kuopion l\u00e4\u00e4niin. Kes\u00e4ll\u00e4 1940 se joutui Tuupovaaran kansanhuoltoalueen vastuualueeseen. Syksyll\u00e4 se liitettiin Tuupovaaran nimismiespiiriin ja k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnan osana Ilomantsin tuomiokuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Tynk\u00e4-korpiselk\u00e4l\u00e4iset pyysiv\u00e4t kunnantoimikuntaa ryhtym\u00e4\u00e4n toimiin kunnan pit\u00e4miseksi itsen\u00e4isen\u00e4. Oma kunta varmistettaisiin liitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siihen osia Ilomantsin, Tuupovaaran ja V\u00e4rtsil\u00e4n kunnista. Valtioneuvosto m\u00e4\u00e4r\u00e4si asiaa valmistelemaan varatuomari Yrj\u00f6 Ervolan, joka p\u00e4\u00e4tyi tammikuussa 1941 ehdottamaan tynk\u00e4osan liit\u00e4mist\u00e4 V\u00e4rtsil\u00e4\u00e4n. Korpisel\u00e4nhoitokunta puolsi Ervolan esityst\u00e4, ellei kuntaa voitaisi pit\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hoitokunnan kokoukset pidettiin edelleen Otavassa, jossa tynk\u00e4-korpiselk\u00e4l\u00e4isten asioita k\u00e4siteltiin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 esitettiin sis\u00e4asianministeri\u00f6lle oman hoitokunnan perustamista Tynk\u00e4-Korpiselk\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Helmikuussa 1941 m\u00e4\u00e4r\u00e4si sis\u00e4miniteri\u00f6 hoitokunnan toimimaan osin Tynk\u00e4-Korpisel\u00e4ss\u00e4. Hoitokunta jaettiin kahteen jaostoon. Ensimm\u00e4isen jaoston puheenjohtajana toimi Johannes Jeskanen sek\u00e4 j\u00e4senin\u00e4 Otto Penttinen ja Konon Naumanen. Toinen jaosto sijoittui Suomen puolelle j\u00e4\u00e4neen Korpisel\u00e4n kunnan alueelle (Tynk\u00e4-Korpiselk\u00e4), jonne siirtyi my\u00f6s kunnantoimisto. Jaoston puheenjohtajana toimi Aatto Ryh\u00e4nen, varapuheenjohtajana Ivan Jeskanen, j\u00e4senin\u00e4 Pekka Ronkainen ja Petter Solehmainen. Varaj\u00e4senin\u00e4 toimivat Otto Kinnunen, Viktor Salonen, August Nissinen ja V\u00e4in\u00f6 Flinkman.  Jaoston teht\u00e4viin kuuluivat muun muassa kunnallisverotus, kansanhuolto, maataloustuotanto ja ty\u00f6llisyyden turvaaminen sek\u00e4 tieolojen ja postinkulun j\u00e4rjest\u00e4minen. Vaikka hoitokunta toimi kahtena jaostona ja oli sijoitettu eripaikkoihin, oli sen tili ja muiden asioiden hoito yhteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Asiat valmisteltiin Tynk\u00e4-Korpisel\u00e4ss\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4t\u00f6kset teki t\u00e4ysilukuinen hoitokunta. Yhteisiss\u00e4 kokouksissa puheenjohtajana toimi Johannes Jeskanen.<\/p>\n\n\n\n

Hoitokunnan kotiseudulla toimiva jaosto joutui kokontumaan Tuupovaaran kunnan puolella \u00d6ll\u00f6l\u00e4ss\u00e4 maantie- ja postiyhteyksien vuoksi. P\u00e4\u00e4t\u00f6s syntyi tasa\u00e4\u00e4nin puheenjohtaja Johannes Jeskasen \u00e4\u00e4nen ratkaistessa. Hoilolalaiset valittivat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 Viipurin l\u00e4\u00e4ninhallitukseen saadakseen toimipaikan omaan kyl\u00e4\u00e4n, mutta se ei auttanut. Kunnan itsen\u00e4isyyshanke j\u00e4i k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 ja ajankohtaisten ongelmien vuoksi varjoon.<\/p>\n\n\n\n

Luovutetun alueen takaisin valtaaminen hein\u00e4kuussa 1941 mahdollisti Korpisel\u00e4n kunnan toiminnan taas kokonaisuutena. Tavisodan j\u00e4lkeiseen tilanteeseen palattiin lokakuussa 1944, kun alueelta oli vet\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4. Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 Suomen puolelle j\u00e4\u00e4nyt Korpiselk\u00e4 siirrettiin vuoden 1945 alusta takaisin Ilomantsin kihlakuntaan ja Kuopion l\u00e4\u00e4niin.<\/p>\n\n\n\n

Tynk\u00e4-Korpiselk\u00e4 osaksi Tuupovaaraa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tynk\u00e4-Korpisel\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin palaamaan normaaliin kunnallishallintoon, kun Tuupovaaran kunta hyv\u00e4ksyi Tynk\u00e4-Korpisel\u00e4n ja sen 977 asukkaan liitt\u00e4misen vuoden 1946 alussa osaksi Tuupovaaraa. Sotien j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa siell\u00e4 leimasi voimakas j\u00e4lleenrakentaminen. Tieyhteys Hoilolasta \u00d6ll\u00f6l\u00e4\u00e4n valmistui vuonna 1948. Se liitti Tynk\u00e4-Korpisel\u00e4n l\u00e4ntiset kyl\u00e4t, Saarivaaran, Hoilolan ja Saaroisen muun Suomen tieverkostoon. Samana vuonna alkoi my\u00f6s posti- ja linja-autoliikenne Hoilolaan. Mannervaaran koulu valmistui talvella 1951. Kauppias Vilho Saukkonen avasi myym\u00e4l\u00e4n vuonna 1945 Mannervaarassa. 1950-luvun alkupuolella Osuusliike Sis\u00e4-Karjala avasi myym\u00e4l\u00e4n Hoilolassa Jussi Toivosen talossa ja Osuusliike Yhteishyv\u00e4 V\u00e4in\u00f6 ja Hilda Flinkmannin talossa. Aleksanteri Ihanus rakensi oman myym\u00e4l\u00e4n Saarivaaraan vuonna 1953. Samaan aikaan tie Saarivaarasta-V\u00e4rtsil\u00e4\u00e4n valmistui.<\/p>\n\n\n\n

Puhelinyhteys ja s\u00e4h\u00adk\u00f6linja \u00d6ll\u00f6l\u00e4st\u00e4 Hoilolaan valmistuivat 1955. Samoihin aikoihin valmistui paikallistie Saaroisten kyl\u00e4lt\u00e4 Tsiikosta Hoilolaan menev\u00e4lle tielle. Hoilolan koulun k\u00e4yty\u00e4 pieneksi, valmistui yl\u00e4luokille uusi nykyaikainen koulurakennus vuonna 1961. Luovutetulle alueelle j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Korpisel\u00e4n kirkkoja korvaamaan valmistuivat Hoilolaan luteri\u00adlainen rajaseutukirkko 1950 ja ortodoksinen rukoushuone 1957 (vihit\u00adty kirkoksi 1993) sek\u00e4 Saarivaaraan tsasouna 1976.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Hoilola- Mutalahti – maantie<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hoilola-Mutalahti -maantien valmistuminen 1961 avasi suoran tieyhteyden my\u00f6s Ilomantsiin. 1980-luvun alkupuolella uskottiin matkailun tuovan elinvoimaa alueen kylille. Yhteisvoimin saatiin vireille Rajahotelli Korpiselk\u00e4talo -hanke. Korpiselk\u00e4talo valmistui vuonna 1985.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Korpiselk\u00e4talo<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vuosien varrella Korpiselk\u00e4-talon suosio hiipui, eik\u00e4 hotellin ja ravintolan pit\u00e4minen en\u00e4\u00e4 kannattanut. Nykyisin talo on yksityisomistuksessa ja tarjoaa majoituspalveluja.<\/p>\n\n\n\n

\u201dTyng\u00e4n\u201d alueella elettiin maatalouden, kalastuksen ja mets\u00e4styksen varassa. Lis\u00e4ansioita antoivat mets\u00e4ty\u00f6t, mutta mets\u00e4t\u00f6iden koneellistumisen my\u00f6t\u00e4 lis\u00e4ansiot niist\u00e4 loppuivat. Nuoret hakeutuivat 1960-luvulta l\u00e4htien ammatilliseen koulutukseen, muuttivat pois kylist\u00e4 ja hakeutuivat t\u00f6ihin suurempiin asutuskeskuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisin Korpisel\u00e4n Suomen puolelle j\u00e4\u00e4neet kyl\u00e4t ovat osa Joensuun kaupunkia, johon ne liitettiin Tuupovaaran kunnan liitytty\u00e4 Joensuuhun vuonna 2005.<\/p>\n\n\n\n

Hoilola, kahden kirkon kyl\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Hautausmaayhdistys perustettiin syksyll\u00e4 1945. Kymi Oy (Kymmene Aktiebolag) lahjoitti 9.6.1947 Hoilola-\u00d6ll\u00f6l\u00e4 -maantien varresta 1,8 hehtaarin maa-alueen hautausmaaksi, joka vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 22.6.1948. Vihkimisen toimittivat arkkipiispa Herman ja piispa Ilmari Salomies. Hautausmaa on molempien kirkkokuntien, ortodoksisen ja luterilaisien yhteinen. Vihki\u00e4istilaisuudessa Hoilolan oma runoniekka Petteri Mantsinen runoili aiheesta seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

 \u201dKymiyhti\u00f6 ylev\u00e4 kovin meille kohtelias, lahjoitti leposijaksi vainajille varvikkoa, kuolleille kuusikkoa, joka puistoksi pyh\u00e4ksi manalle menneille majaksi vihit\u00e4\u00e4n nyt virallisesti piispojemme puhelulla, siunauksella Suuren Luojan.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Hoilolan hautausmaan vihkimisjuhla<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hoilolan hautausmaan vihkimisjuhlaan 22.6.1948 osallistuivat piispa Salomies, arkkipiispa Herman, rovasti Fiilin, pastori L.E. Uski, kirkkoherra A. P\u00e4rssinen. Ensi kertaa kirkon historiassa luterilaisen ja ortodoksisen kirkon p\u00e4\u00e4miehet olivat samanaikaisesti virallista tilaisuutta toimittamassa.                                   <\/p>\n\n\n\n

Tynk\u00e4korpiselk\u00e4l\u00e4isten hengellisi\u00e4 tarpeita tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n pystytettiin Hoilolaan rajaseutukirkko. Kyl\u00e4n sijaintia pidettiin keskeisen\u00e4 sek\u00e4 kirkon rakentamisesta Hoilolaan oltiin yksimielisi\u00e4. Kirkko oli tarkoitettu palvelemaan luterilaisia sek\u00e4 ortodokseja.<\/p>\n\n\n\n

Kirkkohankkeen toteuttamista varten perustettiin 11.11.1949 Korpisel\u00e4n rajaseutukirkkoyhdistys ry. Kirkon ja pappilan suunnitteli arkkitehti Veikko Larkas. Varat rakentamiseen saatiin Amerikan luterilaiselta kirkolta, Kirkkohallitukselta ja Kirkon Lahja ry:lt\u00e4. Varoja kertyi my\u00f6s joulukuun alussa 1948 Helsingiss\u00e4 T\u00f6\u00f6l\u00f6n kirkossa pidetyn rajaseutujuhlan kolehtituloina. Lakkautetuilta seurakunnilta saatiin kirkollista esineist\u00f6\u00e4: Suursaaresta Tyt\u00e4rsaaren kirkonkello, Koivistosta kynttil\u00e4kruunu, Ruskealasta alttaritaulu, Impilahdelta kynttil\u00e4njalat, kolehtihaavi, hautauslapio ja ripityskalusto, R\u00e4is\u00e4l\u00e4st\u00e4 alttariliinat ja papinkapat sek\u00e4 entisest\u00e4 Korpisel\u00e4n kirkosta harmooni, ehtoolliskalusto ja messukasukka. Kirkon perustamisasiakirjan muuraus sek\u00e4 kirkon ja pappilan harjannostajaiset olivat 27.8.1949. Koska Tuupovaara kuuluu Kuopion hiippakuntaan, siirtyi rajaseutukirkon hankekin vuoden 1950 alussa tuomiokapitulin hoitoon. Koko kirkollinen rajaseututy\u00f6 keskittyi piispa Eino Sormuselle. Kirkon vihki\u00e4isi\u00e4 vietettiin 3.7.1950. Vihkimisen toimitti Kuopion hiippakunnan piispa Eino Sormunen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Hoilolan rajaseutukirkko<\/em><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Rajaseutupappeina toimivat Pekka Kynt\u00e4j\u00e4 (1950-1952), Matti Puntila (1952-1959) ja Antti Saari (1960). Rajaseutupapin virka lakkautettiin vuonna 1961, jonka j\u00e4lkeen toimituksista huolehti Tuupovaaran evankelisluterilainen seurakunta. Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran liitytty\u00e4 vuonna 2005 Joensuun kaupunkiin Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran seurakunnat yhdistyiv\u00e4t yhdeksi Vaara-Karjalan seurakunnaksi.<\/p>\n\n\n\n

Hoilolassa elet\u00e4\u00e4n kahden kirkon kyl\u00e4ss\u00e4. Hoilolan luterilainen rajaseutukirkko tarjosi hartauden pitopaikan kummankin kirkkokunnan j\u00e4senille, mutta sen rakenne ei vastannut aitoa ortodoksista kirkkoperinnett\u00e4. Ortodoksinen Nuorten Liiton Hoilolan-Saaroisten -kerho ehdotti Kirkollishallitukselle vuonna 1950 oman seurakunnan perustamista. T\u00e4st\u00e4 her\u00e4si my\u00f6s hanke oman rukoushuoneen aikaansaamiseksi Hoilolaan. Hanketta helpotti jo silloin toiminut Saaroisten rukoushuonerahasto. Rukoushuoneen j\u00e4lleenrakennuslautakunnan perustivat edell\u00e4 mainitun opintokerhon aloitteesta lokakuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1953 Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan silloinen pastori Nikolai Hodju, kanttori Hotari sek\u00e4 40 korpiselk\u00e4l\u00e4ist\u00e4. Pastori Hodju totesi hankkeen kuuluvan ortodoksikirkkojen j\u00e4lleenrakennussuunnitelmaan. Saaroisten rukoushuonerahaston varat p\u00e4\u00e4tettiin siirt\u00e4\u00e4 uuden toimikunnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tontti oli jo ostettu Juho Kannisen maalta. Hanke k\u00e4ynnistyi virallisesti Korpiselk\u00e4-juhlien yhteydess\u00e4 helmikuussa 1956 kirkkoherra Kauko Salmisen tukemana. Pyh\u00e4lle Nikolaokselle pyhitetty kirkko valmistui rukoushuoneeksi 1957, mutta se vihittiin my\u00f6hemmin kirkoksi. Rukoushuoneen suunnitteli It\u00e4-Karjalan Maanviljelysseuran viimeinen rakennusmestari ja museomies Uuno Korhonen. Rakentaminen toteutettiin ortodoksisen kirkkokunnan j\u00e4lleenrakentamisvaroilla. Kirkon tapulissa kumahtelee edelleen Korpisel\u00e4n ortodoksisen kirkon suurin kello. Rukoushuoneen vihki arkkipiispa Paavali apunaan kirkkoherra Kauko Salminen ja ylidiakoni Leo Kasanko Korpiselk\u00e4-juhlien yhteydess\u00e4 6.8.1959.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Hoilolan ortodoksinen kirkko<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Joensuun piispa Ambrosius vihki rukoushuoneen kirkoksi 30.10.1993, jolloin se sai my\u00f6s kirkolle kuuluvan esineist\u00f6n. Tynk\u00e4-Korpisel\u00e4n ortodoksinen v\u00e4est\u00f6 kuului Ilomantsin seurakuntaan ja nykyisin Joensuun seurakuntaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Saarivaaran tsasouna rakennettiin vuonna 1976 Nuorisoseura Sarastuksen aloitteesta. Laatokan Karjalan Nuorisoseurojen Liiton silloinen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Seppo Latvala suunnitteli tsasounan noudattaen Tolvaj\u00e4rven tsasounan muotoa. Tontin lahjoitti Ensio Muranen ja hirret Tuupovaaran kunta. Rakennus tehtiin talkooty\u00f6n\u00e4. Pyh\u00e4k\u00f6n pohja-ala on 4,5 x 5 metri\u00e4 ja yhdeks\u00e4nosaisen ikonostaasin maalasi Seppo Latvala. Kristuksen kirkastumisen muistolle pyhitetyn tsasounan vihki k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 20.6.1976 Arkkipiispa Paavali apunaan Ilomantsin kirkkoherra Hannu Loima. Tilaisuuteen osallistui 230 henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201dEi lie leiv\u00e4lle leve\u00e4t suurukselle suurenmmoiset n\u00e4m\u00e4 mantumme m\u00e4kiset perin kaltot kaskimaamme meille rakas on rajaseutu kaunisi pala Karjalata.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

(Katkelma Petter Mantsisen runosta Korpisel\u00e4n pit\u00e4j\u00e4juhlaan 13.8.1950)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Talvisodan p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt Moskovan rauha astui voimaan 13. maaliskuuta 1940. Korpisel\u00e4n kunnan uuden valtakunnan rajan mukaan 93 prosenttia (1 366,29 km2) koko kunnan pinta-alasta j\u00e4i Neuvostoliiton puolelle. Korpisel\u00e4n kirkonkyl\u00e4 kirkkoineen ja hautausmaineen j\u00e4i uuden rajan it\u00e4puolelle noin kahden kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n rajasta. Suomen puolelle j\u00e4i vain Korpisel\u00e4n l\u00e4ntisin osa 109,81 km2, jota my\u00f6hemmin alettiin kutsua nimell\u00e4 Tynk\u00e4-Korpiselk\u00e4. Alueella […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/516"}],"collection":[{"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=516"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/516\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":682,"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/516\/revisions\/682"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/korpiselka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=516"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}